sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Pöydän ääressä

Täällä on ollut todella aurinkoinen ja kaunis sunnuntai-päivä. Viisi lämpöastetta sulattaa lumia ja muutenkin kevät tuntuu etenevän kohisten.

Tänään valmistettiin viimeinkin poronkäristystä, joka on ollut perheen toivomuslistalla jo jonkin aikaa. Varsinkin liharuokien suhteen aika rantut lapsemme pitävät kovasti poronkäristyksestä huolimatta sen eksoottisesta riistan mausta. Minulle se taas on pohjoissuomalaisesta lapsuudestani ihan tuttu ruoka, samoin kuin muutkin pororuuat.

Kunnollista silavaa poron seuraksi ei pakastimesta löytynyt (kiitos kalakukkoprojektieni) eikä sitä näin sunnuntaina mistään saanutkaan, joten piti tyytyä pekoniin. Hyvän makusäväyksen sekin pataan antoi.


 Poronkäristyksen kanssa tietysti samettisenpehmeätä perunamuusia ja puolukkahilloa.


Ylenpalttinen auringonpaiste ja ränneistä tippuvat vesipisarat saavat kaipaamaan kevättekstiilejä, eli keltaista. Tähän aikaan vuodesta ikivanha Marimekon Kivet-liina löytää yleensä tiensä liinavaatekaapista keittiön ruokapöydälle.


Eilenillalla oli tarkoitus tehdä lauantaipannari, mutta miehen yllättäen kunnostauduttua pitsamestarina, tulimme niin täyteen, ettei kukaan enää jaksanut ajatellakaan pannaria.

Niinpä pannarit tehtiin tänään poronkäristyksen jälkiruuaksi hillon, jätskin ja kahvin kera. Ja taas tultiin täyteen...


Leppoisaa sunnuntaita!

6 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Ihanaa poronkäristystä! Meilläkin tykätään syödä sitä ja samoilla lisukkeilla;)

Myös pannari kuuluu herkkuihin ja sitä onkin melkein joka viikko...

En muutes muista laitoinko sulle viestiä, mutta mun blogissa on uusi lapasohje;) Virkattu myöskin, nyt sain ohjeen sähköisenä eli se on uusimmassa postauksessa. ja edellisessä kuvia mun versiosta ja alkuperäisestä.

Edelliseen sälä postaukseen liittyen: En pysty sen selätykseen... Olen kaiken hamstraaja eli kun kaikkea voi tarvita ja käyttää johonkin. Ja monesti löytyykin aina käyttöä jollekin, jota on säilytellyt pitkään ja ollut jo poiskin heittämässä. Oma ompelu ja askartelu tila olisi ihana, sitä odotellessa puuhastelen milloin missäkin ja säilytän tavaroitani pääosin matalan katon alle tehdyssä komerotilassa... Ahdas... inventointi paikallaan;)


Aurinkoista viikonaloitusta<3

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Kiitos kommentista, Kati! On vissiin ajateltava niin, että mieli säilyy virkeänä kun kotona riittää aina jotain kehityskohteita (valmiissa saattaisi yllättää henkinen veltostuminen, heh :-))

Lapanen näyttää tosi nätiltä ja istuvalta ja ohjeetkin selkeiltä, kokeilen kyllä kunhan pääsen niin pitkälle. Pitäisi nimittäin ommella yksi mekko loppuun ja saada viimeinkin matonvirkkausprojekti päätökseen....

Mukavaa kevätviikonalkua sinnekin!

Anne kirjoitti...

Oioi, ihania ruokia.. Meilläkin maistuu koko sakille käristys ja pannari. Pitääpä tehdä joku viikonloppu :)

Hienoja ruokakuvia!

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Kiitos, Anne! Ja se, mikä myöskin eilisessä (ja lähes kaikissa muissakin) menussamme toteutui, ruuat olivat helppoja ja nopeita valmistaa. Sekin on ihan kiva juttu kiireisessä lapsiperheessä, jää yhteisenä vapaapäivänä aikaa muuhunkin kuin ruuan valmistukseen :-)

miumau kirjoitti...

Hei!
Oioi, alkoipa tekeen heti mieli poronkäristystä, itsekin pohjoisesta päin tulleena. :)

Tulin kertomaan, että sinulle on pieni tunnustus blogissani. :)

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Käväisin lukemassa, kiitos Miumau :-)

Olen kyllä muutenkin lukenut blogiasi ja tykännyt siitä, koska kirjoitat niin monenlaisista asioista. Ja pitkiä kirjoituksia, mikä on ihanaa!